Nokian puhelimia myyvän kaupan kyltti Sisä-Mongoliassa. (Kuva: Radio86/Anniina Koivula)x
Sinut on valittu osallistumaan Radio86:n käyttäjätutkimukseen. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa vain 2-3 minuuttia. Vastauksesi auttavat meitä parantamaan palvelujamme. Kiitos osallistumisestasi.
EiEn osallistu kyselyyn.
Radio86 kansainvälisesti:
English27.01.2010, 04:55 GMT
Nokian puhelimia myyvän kaupan kyltti Sisä-Mongoliassa. (Kuva: Radio86/Anniina Koivula)Hauskin Kiinassa käytettävistä kielistä on ehdottamasti chinglish. Chinglish muistuttaa läheisesti englanninkieltä – sillä erotuksella, ettei chinglishissä välttämättä ole mitään järkeä. Kyse on siis käännösvirheistä, joita sattuu kun käännetään kiinankielisiä lauseita englanninkielelle. Beijingin kirjeenvaihtajamme Thomas Rippe kertoo törmäävänsä chinglishiin päivittäin.
- Menin eräänä iltana ystävieni kanssa ravintolaan, jossa oli tarjolla friteerattua siannahkaa. Englanniksi ruokaa kutsuttaisiin nimellä “hog skin”, mutta he olivat kirjoittaneet “hag skin”. Eli friteerattua vanhan akan nahkaa. Saimme kunnon naurut, kun näimme ruokalistan.
Käännöskukkasten lisäksi Thomas pitää chinglishinä myös sellaista englantia, joka on kieliopillisesti oikein mutta kuulostaa silti oudolta. Kylttien ja mainosten lisäksi chinglish kukoistaa t-paidoissa.
- Ihmisillä on kaikenlaisia outoja tekstejä t-paidoissaan. Näin hiljattain Beijingin metrossa tytön, jonka pinkissä paidassa oli kukkia ja niiden päällä teksti “wasp larvae” eli “ampiaisen toukkia”.
Chinglish on niin yleinen ilmiö Kiinassa, että Thomasilla riittää aiheesta runsaasti esimerkkejä. Eräässä Lounais-Kiinan kaupungissa viettämänsä päivän aikana Thomas kertoo törmänneensa kahteen hauskaan t-paidan printtiin. “Tunnen itseni uniseksi, kun olen syönyt tarpeeksi” luki erään tytön paidassa, ja täytyy myöntää, että tässä lauseessa on järkeä.
- Kalliisti pukeutuneella ja huolitellun näköisellä vanhemmalla rouvalla oli yllään musta t-paita, jossa oli kullanvärisin kirjaimin printattu teksti. Teksti kattoi paidan koko etumuksen, ja koska nainen ei ollut kooltaan pieni, oli tekstillä aika lailla kokoa. Paidassa luki “Minä ja sinä nyrkkeilyottelussa”.
Thomasin mukaan rouva ei selvästikään ollut tietoinen siitä, mitä englannikielinen teksti paidassa tarkoitti. Chinglishiä ruokkiikin ajattelutapa, jonka mukaan englanninkielinen teksti paidassa tekee sen kantajasta hienostuneen ja coolin.
Kylpyammeessa on varottava maanvyöryjä! (Kuva: Radio86/Mads Schmidt)Thomasin juontamassa radioshow'ssa vieraillut saksalainen Oliver Radtke pitää chinglishiä tutkimisen arvoisena ilmiönä.
- Radtke on julkaissut chinglishiä käsitteleviä kirjoja ja valmistelee nyt aiheesta väitöskirjaa. Hänen mielestään chinglish on nyky-Kiinalle ominainen kulttuurinen ilmiö. Chinglishiä syntyy, kun kiinankieltä käännetään merkki merkiltä suoraan englanniksi kiinnittämättä huomiota lauseen johdonmukaisuuteen.
Saksalaistutkijan mielestä kiinalaisten ei pitäisi hävetä chinglishiä, mutta Kiinan viranomaiset ovat asiasta eri mieltä. Beijingissä käynnistettiin ennen olympialaisia mittava kampanja, jolla oli tarkoitus poistaa katukuvasta kaikki chinglishiin viittaava. Shanghaissa yritetään maailmannäyttelyn alla nyt samaa.
- Viranomaisten mielestä chinglish on ongelma, josta täytyy päästä eroon. Itse luulen, että chinglishiä tuotetaan lisää nopeammin kuin siitä päästään eroon. Kiina on yhä avoimempi ja maassa asuu paljon ulkomaalaisia, joita yritykset ja kaupat koittavat houkutella puoleensa. Monet kiinalaiset yrittävät tuottaa englantia ja aika usein lopputuloksena on chinglishiä, joka on kyllä hauskaa.
Kiinassa kasvojen säilyttäminen on tärkeää, joten viranomaisten huolen chinglishin aiheuttamasta häpeästä voi ymmärtää. Thomasin mielestä nuori polvi sen sijaan osaa Kiinassa nauraa asialle.
- Menimme “vanhan akan nahkaa” tarjonneeseen ravintolaan porukalla, jossa oli lisäkseni yksi kanadalainen ja kolme kiinalaista. Kaikki me nauroimme ruokalistalle. Varsinkin nuoret kiinalaiset pitävät chinglishiä hauskana eivätkä ole siitä häpeissään. Monet heistä opettelevat puhumaan englantia kunnolla ja pitävät hyödyllisenä, kun kerromme heille miten joku asia sanotaan oikein.
Joskus chinglish voi aiheuttaa hankaluuksia, mutta pääasiassa se vain piristää arkea.
- En ole koskaan nähnyt chinglishiä, jota voisin pitää loukkaavana. Toisinaan on epäselvää, mitä jossain kyltissä yritetään sanoa. Se voi olla hankalaa, jos on paikassa jossa haluaisi tietää, onko kyseessä opastus tai varoitus. Muuten olen samaa mieltä kuin tohtoriksi väittelevä Oliver Radtke: jättäkää chinglish rauhaa, sillä se on hieno ja hauska ilmiö.
Voit lähettää kysymyksiäsi Thomakselle palauteosiossamme.

Thomas Rippe on kulkuriluonne, joka kävi ensimmäisen kerran Kiinassa vuonna 1995 saatuaan valmiiksi historian ja filosofian kandiopintonsa Wisconsinin yliopistossa. Sittemmin Thomas on pysynyt tien päällä ja asunut Tianjinissa, Osakassa, Tokiossa, Chigagossa ja Los Angelesissa sekä hiljattain myös Kigalissa Ruandassa.
Thomas sai maisterin paperit journalistiikasta Etelä-Kalifornian yliopistosta vuonna 2007 ja on sittemmin työskennellyt toimittajana ja valokuvaajana. Tällä hetkellä hän juontaa CRI:llä radio-ohjelmaa nimeltä "China now". Jos haluat tietää, mitkä ovat tämän hetken polttavimmat aiheet Kiinassa, Kuuma linja Kiinaan kertoo sen!
Teksti: Janne Suokas
Haastattelija: Janne Suokas
Asia voi vaikuttaa hauskalta englantia hyvin osaavan ulkomaalaisen mielestä ja yksittäistapauksina katsottuna sitä onkin, mutta ilmiönä ei ole. Asiaa pitää nimittäin katsoa kiinalaisten näkökulmasta. Ihminen, joka haluaa innokkaasti oppia englantia, pistää uusia sanoja ja lauseita mieleensä vähän joka paikasta, missä niitä näkee. Tällöin väärin kirjoitettu kieli synnyttää väärinoppimisia yhä useammille ihmisille. Poisoppiminen on yleensä ottaen vaikeampaa kuin oppiminen, joten väärinoppimisia olisi erittäin tärkeää kyetä välttämään. Jos ja kun asia on, kuten artikkeli sanoo, että uutta chinglishiä syntyy nopeammin kuin sitä korjataan, pitäisi Kiinan viranomaisten suunnata osa energiasta kiinalaisten valistamiin siitä, ettei pitäisi luoda englanninkielistä tekstiä, jonka taso ylittää selvästi oman kielitaidon. Varsinkin pitäisi olla tukeutumatta "katsotaan sanakirjasta sana sanalta, mitä se on englanniksi" -menetelmään. Yhdellä sanalla kun näet on aivan eri käännösvastikkeet eri tilanteissa. Mielestäni etenkin englannin- ja kiinankieli vastaavat toisiaan ilmaisutavoiltaan ja sanastoltaan erittäin huonosti, huonommin kuin suomen- ja kiinankieli, joten ei ole ihme, että virheitä syntyy.