Olen kotoisin Honghusta, ja elin siellä elämäni ensimmäiset 14 vuotta. Jangtse-joen vedet virtaavat Kolmen solan padon läpi, sitten Honghun kautta Wuhaniin ja lopulta Shanghaihin.

Nyt olen elänyt Tampereella jo lähes 6 vuotta ja se onkin toiseksi pisin aika jonka olen viettänyt yhdessä ja samassa paikassa sitten Honghusta lähdettyäni. Vanhempani vastustivat Tampereelle muutoani voimakkaasti, mutta osoittautui, että se olikin kohtaloni - tapasin nimittäin tamperelaisen mieheni ja jäin!

Tänä kesänä päätin viedä mieheni Tampereelta Honghuun, tutustuttaa hänet perheeseeni ja sukulaisiini, siihen paikkaan, jossa olen kasvanut, ja siihen elämään jota olen siellä viettänyt.

Ennen lähtöämme kerroin miehelleni, että Honghussa eletään järvien antimista: Honghun kaupungin alueella on 103 järveä, ja vesi peittää sen pinta-alasta 880 000 mu'ta (1 mu = 667m²). Ja itse asiassa Honghukin on järvi, jonka pinta-ala on 530 000 mu'ta. Siellä olisi siis luonnollisesti kaikenlaisia kaloja syötäväksi. Mutta tämä informaatio osoittautui aivan riittämättömäksi...

Kolme viikkoa Honghussa avasi mieheni silmät ja sai hänet ymmärtämään vanhan kiinalaisen sanonnan: "Kao shan chi shan, kao shui chi shui", eli "Vuorilla elävät syövät vuoren antimia, veden äärellä elävät syövät veden antimia".

Honghussa jokaisella aterialla syödään takuulla jotain järvessä kasvanutta. Kaikenlaisten kalojen lisäksi saatavilla on monenlaisia katkarapuja ja rapuja, pehmeäkuorisia kilpikonnia, villisorsia ja -ankkoja, käärmeitä, lootuksenjuurta ja -siemeniä, lootuksen lehtiä ja -kukkia, vesikastanjoita, vesikasveja joille en edes tiedä nimeä....Niin paljon sellaista mitä hän ei ollut koskaan edes nähnyt, saatikka syönyt! Vain yksi kala, hauki, oli entuudestaan tuttu, mutta sekin oli valmistettu kiinalaisittain niin, ettei sitä heti tunnistanut haueksi.

Omia suosikkejani ovat lootuksesta valmistetut ruoat ja kesäkuu olikin juuri oikea ajankohta syödä tuoreita lootuksensiemeniä. Siemenestä otetaan ensin sen vihreä kuori pois, ja sitten jadenvaalea siemen syödään nauttien sen makeasta aromista. Elämys on verrattavissa siihen, jos nauttisi kupillisen virkistävää vihreää teetä sunnuntaiaamuna veden äärellä. Seuraavaksi voi vaikkapa ottaa lootuksen lehden, laittaa siihen täytteeksi liotettua riisiä ja kääriä lehden pieneksi nyytiksi. Nyytti kypsennetään bambusta tai puusta valmistetussa höyrystinkorissa, kunnes kypsä riisi on hiemen vihreään vivahtavaa, tuoksuu miedosti lootuksen lehdelle ja maistuu paremmalta kuin mikään muu riisi koko maailmassa! Tai sitten lootuksenlehtiä voi vain silputa riisipuuron joukkoon makua antamaan.

Kesäkuussa on saatavilla nuoria lootuksen varhaisjuuria, eikä maukkaan lootuksenjuuriannoksen valmistamiseen tarvita kuin lusikallinen öljyä paistamiseen ja ripaus suolaa mausteeksi.

Lootuksen kukista valmistettu ateria Lootuksen kukista valmistetaan aivan erityisen uskomattoman näköistä syötävää: kukka itsessään on hienostunut ja herkkä rikkoutumaan, ja säilyttääkseen sen viehätäävän ulkomuodon kokit käsittelevät lootuksen terälehdet munista ja jauhoista valmistetulla taikinalla ennen uppopaistamista. Sen jälkeen pinnalle ripotellaan vielä sokeria ja lootuksenkukka on valmis tarjoiltavaksi. Tämä ruokalaji sai mieheni aivan sanattomaksi!

Järvestä saatavan ravinnon lisäksi Honghussa valmistetaan ruokaa esimerkiksi kurpitsan ja retikan lehdistä, kukista, bataatin varsista ja monesta muusta mielikuvituksen rajoja hipovasta raaka-aineesta.

Palasimme Tampereelle 28.kesäkuuta. Kotiin tullessamme mieheni oli niin nälkäinen, että laittoi vanhasta muistista uunin kuumenemaan ja otti pakastimesta esiin pizzan - hän siis mukautui varsin nopeasti ympäristön vaihdokseen!

Nyt joudun pyytämään rakkailta lukijoiltamme anteeksi, sillä minulla ei ole tarjota uutta reseptiä suomalaiskeittiöissä kokeiltavaksi. Kiinassa viettämämme kuukauden aikana en laittanut ruokaa kertaakaan!