Keisarivalta kaatui Kiinassa vuoden 1911 vallankumouksessa, mutta haaveet sen palauttamisesta jäivät elämään. Jo muutama vuosi tasavallan perustamisen jälkeen maan itsevaltainen johtaja Yuan Shikai julistautui Kiinan keisariksi. Yuanin yritys jäi lyhyeen, mutta maa ajautui sen päätteeksi sotaherrojen taistelutantereeksi.

Itsevaltaiset otteet

Keisariksi julistautuminen oli jatkoa Yuan Shikain itsevaltaisille toimille Kiinan presidenttinä. Yuan oli noussut uuden tasavallan väliaikaiseksi presidentiksi, sillä vallankumoukselliset eivät itse olleet saaneet keisaria luopumaan vallasta. Sotilaana ja keisarin virkamiehenä hän oli tottunut siihen, että annettuja käskyjä toteltiin. Tasavaltainen hallintotapa yhdessä parlamentin kanssa ei tähän sopinut, vaan Yuan alkoi laajentaa jo ennestään runsaita valtaoikeuksiaan.

Valtaa itselleen keskittäessään Yuan vetosi kansan tukeen. Parlamenttia piirittäneen väkijoukon avulla hän painosti kansanedustajat valitsemaan itsensä tasavallan pysyväksi presidentiksi. Ennen parlamentin lakkauttaumista Yuan pakotti sen vielä laatimaan uuden perustuslain, jossa nimitykset ja lakien säätäminen siirrettiin presidentin tehtäviksi. Vallan keskittämistä vastustaneen Guomindang-puolueen Yuan puolestaan heitti ulos parlamentista.

Valta ei kuitenkaan ollut Yuanille itsetarkoitus, vaan hänen tavoitteenaan oli luoda Kiinasta vahva ja yhtenäinen valtio. Kukistettuaan Guomindangin vastarinnan Yuan asetti Kiinan maakuntien johtoon sotilaskuvernöörit. Tarkoitus oli yhtenäistää maata, mutta samalla Yuanin päätös pohjusti maan ajautumista sotaherrojen valtaan.

Yuan ei haikaillut vanhojen aikojen perään, vaan halusi viedä Kiinaa eteenpäin hyviksi koettujen perinteiden pohjalta. Maan kehittäminen vaati kuitenkin rahaa. Koska maakunnat harjoittivat pääosin itsenäistä rahapolitiikkaa, joutui Yuan lainaamaan rahaa ulkomailta. Tämä ei tietenkään tapahtunut ilmaiseksi, vaan ulkovalloille annettiin oikeuksia Kiinan rautateihin, veronkantoon ja tullivalvontaan.

Kiinan keisarikunnan keisariksi

Kolikko Kiinan keisarikunnan ensimmäiseltä vuodelta. (Kuva: Wikipedia)Vuonna 1914 syttyi Euroopassa ensimmäinen maailmansota. Japani taisteli liittoutuneiden puolella ja otti haltuunsa Saksan alueet Shandongin maakunnassa Kiinassa. Koska länsimaiden huomio oli Euroopassa, käytti Japani tilaisuutta hyväkseen ja julisti Kiinalle 21 vaatimusta, jotka olisivat täydessä laajuudessaan tehneet Kiinasta Japanin alusmaan. Yuan joutui suostumaan moniin japanilaisten vaatimuksista - Japani sai pitää hallussaan Shandongin, eteläisen Mantsurian ja osia Sisä-Mongoliasta.

Nöyrtyminen Japanin edessä romahdutti Yuanin kannatuksen. Saadakseen arvovaltansa takaisin hän päätti julistautua Kiinan keisariksi. Ajatus keisarivallan palauttamisesta Kiinaan sai tukea Japanilta ja joiltakin Yuanin tukijoilta. Varsinkin monarkian kannattajien mielestä kiinalaiset olivat tottuneet yksinvaltaiseen hallitsemiseen, ja tasavalta oli sopinut vain Qing-dynastian jälkeiseen siirtymävaiheeseen. Yuanin koolle kutsumat neuvonantajat kannattivat ajatusta, ja joulukuussa 1915 Yuan Shikai julistautui Kiinan keisarikunnan keisariksi. Uuden Hongxian -nimisen hallintoaikakauden oli määrä alkaa vuoden 1916 alusta.

Paluu tasavaltaan

Yritys keisarivallan palauttamiseen osoittautui kuitenkin suureksi virheeksi. Kiinalaiset olivat pääosin hyväksyneet Yuanin vallan, mutta keisariksi julistautuminen oli liikaa vallankumouksen jälkeisessä maassa. Useissa maakunnissa noustiin saman tien kapinaan Yuania vastaan. Yunnanin maakunta julistautui itsenäiseksi, ja näin alkoi niin sanottu kansallisen suojelun sota, johon muut eteläiset maakunnat yhtyivät. Kaiken kukkuraksi Yuanin omat Beiyang-armeijan kenraalit olivat tulleet epäluuloisiksi johtajansa keisarikaavailujen myötä eivätkä suostuneet käymään kunnon hyökkäykseen kapinallisia maakuntia vastaan.

Kun ystävätkin olivat kääntyneet Yuania vastaan, tämä alkoi toppuutella keisariaikeitaan. Valtaannousurituaaleja lykättiin moneen kertaan, kunnes Yuan päätti maaliskuussa 1916 luopua keisariudestaan. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt kapinallisia, jotka vaativat häntä nyt eroamaan presidentinkin tehtävistään. Kapina jatkui vielä parin kuukauden ajan aina Yuanin kuolemaan saakka.

Yuan Shikain kuoltua Kiinasta tuli jälleen tasavalta. Paluu tasavaltaan jäi kuitenkin nimelliseksi, sillä Kiina oli jo hajonnut sotaherrojen hallitsemiin alueisiin.