Beijingissä alkoi viime viikolla Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin (CPPCC) vuosittainen istunto. Radio86 haastatteli Huang Youyia, joka on edustajana neuvoa-antavassa konferenssissa.

Mikä on roolisi neuvoa-antavassa konferenssissa?

Olen yksi konferenssin 2000 edustajasta, ja toimikautemme kestää viisi vuotta. Konferenssi kokoontuu joka vuosi maaliskuun alussa istuntoon, joka kestää 10-14 päivää. Mutta läpi vuoden on monia muita kokouksia. Koko konferenssi kokoontuu vain maaliskuussa, mutta koska kuulumme eri alakomiteoihin, on meillä paljon muuta toimintaa. Itse kuulun ulkopoliittiseen alakomiteaan, jolla on noin 100 jäsentä ja jonka toimintaan osallistun myös.

Voisitko kertoa neuvoa-antavan konferenssin taustasta?

Konferenssin 60-vuotinen historia voidaan jakaa kahteen aikakauteen. Vuosien 1949-1954 välisenä aikana Kiinassa ei ollut kansankongressia eli parlamenttia. Joten ensimmäisten viiden vuoden aikana neuvoa-antava konferenssi toimi Kiinan parlamenttina. Se muun muassa hyväksyi yhteisen ohjelman, joka oli Kiinan kansantasavallan ensimmäinen perustuslaki. Konferenssi valitsi myös kansallislipun ja kansallislaulun.

Tuon jälkeen Kiinassa valittiin varsinainen parlamentti eli kansankongressi. Siitä lähtien konferenssista on tullut neuvoa-antava poliittinen elin, jolle on vaikea löytää vastinetta länsimaista. Konferenssi ei kuitenkaan ole pelkkä keskustelukerho, vaan sillä paljon vaikutusvaltaa maan poliittisessa järjestelmässä.

Konferenssilla on yhdeksän komiteaa, joista yksi on aloitekomitea. Tällä komitealla on paljon valtaa, koska se kerää konferenssin jäseniltä aloitteita läpi vuoden, ei pelkästään maaliskuun suuren istunnon aikana. Edustajat voivat milloin tahansa valmistella ja tehdä aloitteita, ja aloitteet voivat käsitellä mitä tahansa asiaa. Konferenssin jäsen voi tehdä aloitteen yksin tai saman aloitteen voi allekirjoittaa vaikka 300 jäsentä.

Aloitekomitea ottaa yleensä vastaan kaikki aloitteet, koska sillä ei ole mitään syytä hylätä niitä. Komitean on seurattava aloitetta kaikissa sen vaiheissa. Jos aloite käsittelee ulkopolitiikkaa, se toimitetaan ulkoministeriöön. Jos kyse on köyhäinavusta, aloite menee siviiliasianministeriöön.

Tässä vaiheessa ministeriö arvioi ja tutkii aloitteen. Onko ehdotus toimiva ja toteutettavissa? Jos se on, niin heidän täytyy ryhtyä toimeen. Jos se taas ei ole, niin ministeriön on selitettävä miksi näin on. Selitys toimitetaan sitten takaisin niille, jotka alun perin tekivät aloitteen. Kyse on siis suuresta kehästä.

Miten aloitteet sitten syntyvät ja mitä ne käsittelevät? Neuvoa-antavan konferenssin jäsenet edustavat kaikkia elämän aloja. Jäsenet tulevat eri poliittista puolueista ja järjestöistä, talouden, maatalouden, teollisuuden ja koulutuksen piiristä jne. Joten edustajat kuulevat paljon mielipiteitä ruohonjuuritasolla. Näemmekin itsemme ruohonjuuritason edustajina. Ja aloitteiden kautta välitämme nämä mielipiteet hallituksen eri virastojen kuultavaksi.

Miten tällainen neuvoa-antava poliittinen järjestelmä toimii?

Aloitteet ovat tärkein tapa vaikuttaa, mutta konferenssin jäsenet tapaavat myös hallituksen virkamiehiä. Neuvoa-antavan konferenssin jäseniltä kerätään näkemyksiä, jotka toimitetaan hallituksen virkamiehille. Sitten he tulevat antamaan raporttinsa finanssi-, ulko- tai talouspolitiikasta. He tietävät, että raportin on oltava erittäin vakuuttava, koska tutkimme siitä joka sanan.

Konferenssin jäsenet laativat myös läpi vuoden raportteja, jotka lähetetään suoraan hallitukselle. Järjestämme seminaareja tutkijoiden kanssa ja julkaisemme heidän mielipiteitään lehdissä, radiossa ja televisiossa. Yritämme lisätä yleisön tietoa heidän roolistaan ja samaan aikaan kertoa keskushallitukselle, että sen tulisi kiinnittää huomiota isoihin kysymyksiin yhteiskunnassa.

Miten edustajat konferenssiin valitaan?

Edustajat konferenssiin valitaan aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Heitä ei valita vaalien kautta, vaan toimikauden neljäntenä vuotena konferenssi pyytää eri instituutioita, mukaan lukien ministeriöitä ja kansalaisjärjestöjä, ehdottamaan edustajia seuraavalle kaudelle. Ehdokkaiden nimet toimitetaan konferenssille.

Kansan suuri sali Beijingissä toimii Kiinan parlamenttitalona. (Kuva: Radio86)Vuosia sitten minua ehdotettiin China International Publishing Groupin edustajaksi konferenssiin. Sain suurimman osan äänistä, mutta juuri ennen viimeistä kokousta minulle selvisi, että pomoni valittaisiin konferenssiin. Mielestäni se oli oikea päätös, koska hän kykenisi paremmin edustamaan meitä. Joten äänestyksiä kyllä on, mutta eniten ääniä saanut ei aina tule valituksi.

Valintaprosessissa todella pyritään laajaan edustukseen: mukana tulisi olla miehiä, naisia ja eri ikäryhmien, kulttuurien ja alojen edustajia. Minut valittiin konferenssiin kolme vuotta sitten, koska tuolloin tajuttiin, että Kiinassa tarvitaan kielenkääntäjiä. Käännösala kasvaa vahvasti, ja konferenssissa olisi hyvä olla joku alan edustaja.

Seitsemän vuotta sain eniten ääniä, mutta minua valittu, koska käännösalan edustajia ei kaivattu neuvoa-antavaan konferenssiin. Pomoni valittiin, koska konferenssiin haluttiin kustannusalan edustaja.

Neuvoa-antavan konferenssin jäsenien valinta poikkea kansankongressin edustajien valinnasta. Kansankongresseja on kolmella tasolla – piirikunnan, maakunnan ja koko maan tasolla. Piirikunnan tasolla järjestetään vaalit, joissa meillä on oikeus äänestää edustajamme piirikunnan kansankongressiin. Piirikunnan kansankongressin edustajat äänestävät sitten edustajat seuraavalle tasolle. Maakunnan kansankongressin edustajat puolestaan äänestävät edustajat kansalliseen kansankongressiin eli parlamenttiin. Näin valinta tapahtuu kansankongressissa.

Miten neuvoa-antavan konferenssin jäsenyys vaikuttaa elämääsi?

Ainoa ero on se, että minulla on vähemmän aikaa käytössäni. Minulla on vähemmän aikaa katsoa televisiota tai käydä kävelyllä puistossa. Konferenssin jäsenyys on vapaaehtoista eikä siitä makseta. Mutta siitä saa tunteen, että tekee jotain yhteiskunnan hyväksi. Ja siihen jää myös koukkuun siten, että ajatukset ovat aina kiinni konferenssin jäsenen työssä. Palkinto on sitten se, että auttaa ihmisiä ja vaikuttaa asioihin.