Työpäiväni Helsingin yliopiston Konfutse-instituutissa päättyy mukavissa merkeissä. Saan istua instituutin kirjaston viimeiseen penkkiriviin kuuntelemaan Helena Hallenbergin luentoa kiinalaisesta qigongista. Helena istuu jo opettajanpöydän takana ja seuraa qigongista kiinnostuneiden ihmisten saapumista paikalle. Kirjaston katossa ja seinillä roikkuvat kiinalaiset koristeet eivät häivytä Helenan viisaan suomalaisen tietäjänaisen olemusta, päinvastoin ne vahvistavat sitä.

Helena Hallenberg on Suomessa toimiva Qigong-ohjaaja, joka vuosina 1999-2001 tutki Suomen Akatemian tutkijatohtorina hui-muslimien terveyttä edistäviä liikuntaharjoituksia Pohjois-Kiinassa. Hän on myös kirjoittanut vuoden 2009 keväällä ilmestyneen qigong-aiheisen kirjan, Elämän portti. Tänään hän on luvannut luennoida meille qigongin perusteista. Perusteista minun onkin syytä aloittaa, sillä tietämykseni qigongista on hyvin vaatimatonta.

Väki on suomalaista qi-energiaa

Helenan luennolla opin, että qigong on kiinalainen meditatiivinen liikuntamuoto, joka yksinkertaisten ja toistuvien liikkeiden sekä hengitysharjoitusten avulla edistää ihmisen ruumiillista ja henkistä terveyttä. Qigongin tärkein tavoite on ylläpitää ja parantaa ihmisen qi-virtausta, ihmisen sisäistä, kaikkea ylläpitävää voimaa. Qi on ollut osa kiinalaista elämää yli 2000 vuoden ajan. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät qistä löytyvät Kiinasta jo 239 eaa. Qin ja verenkierron hyvillä virtauksilla uskottiin olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Helena kertoo, että ajatus qistä on syntynyt muinaisten kiinalaisten tarkkaillessa vedenkiertokulkua, joka qin tavoin on kaiken elämän edellytys. Kuvainnollisesti qi on kuin vesi, joka tulee sateena alas riisipelloille, haihtuu takaisin ilmakehään ja tiivistyy uudestaan sadepilviksi.
- Suomen kielen ’väki’ on merkitykseltään lähimpänä kiinan kielen sanaa qi. Väki sana löytyy muun muassa sanastamme väkijuoma, Helena nauraa.

’Väki’ sana herättää kiinnostukseni ja luennon jälkeen tarkistan sen merkityksen Wikipediasta. Muinaissuomalaisille ’väki’ merkitsi sisäistä voimaa, jopa taikavoimaa. Me suomalaiset olemme uskoneet, että vedellä, tulella ja jopa vuorella on ollut oma ’väki’. Ihmiset menettävät tätä sisäistä voimaansa kaikissa arjen toiminnoissa. Siksi Helenan mukaan qigongin harjoittaminen on tärkeää. Qigongin hengitysharjoitusten ja yksinkertaisten liikesarjojen avulla sekä syömällä oikein voimme uudistaa qi-varastoamme ja sallimme sen virrata kehossamme vapaasti. Fyysiset kivut ovat merkki siitä, että qi-virtaus on estynyt.
- Qigongin tärkeimpiä tavoitteita on ylläpitää terveyttä ja ennaltaehkäistä fyysisiä sairauksia. Näin me itse kannamme vastuun omasta terveydestämme. Jo 2000 vuotta sitten kiinalaiset näkivät ihmisen kokonaisuutena. Kiinalaiset korostavat, että sairauden puuttuminen ei vielä merkitse, että on terve. Muun muassa väsymys, ruoansulatusongelmat ja mielen rauhattomuus ovat kaikki merkkejä siitä, että ihminen ei ole terve. Kun sairastumme, länsimainen lääketiede keskittyy usein sairauden oireiden poistamiseen, mutta sairastumisen todellista syytä ei lähdetä selvittämään, Helena sanoo.

Kiinalainen seinärulla Hunanin provinssista vuodelta 168 eaa. Aiheena liikuntaharjoitukset. (Kuva: Konfutse-instituutti)Qigong-harjoitukset ovat saaneet vaikutteita tanssista, eläimistä ja kiinalaisista taistelulajeista. Liikkeet ovat kuitenkin yksinkertaisia ja pehmeitä. Yhtä liikettä toistetaan monta kertaa. Monotonisten liikkeiden avulla ihmisen on helppo rentoutua ja rauhoittua. Qigongissa on tärkeää huomioida ryhdin lisäksi hengitys ja mieli. Kaikki nämä kolme osa-aluetta, liikkeet, hengitys ja mieli, täytyy ottaa huomioon. Ilman yhtä ei ole toista. - Me hengitämme usein hyvin pinnallisesti keuhkojemme yläosalla. Sen sijaan meidän tulisi rentoutua ja hengittää kokonaisvaltaisemmin. Qigongissa liikkeet eivät koskaan ole kovia ja jännittyneitä, vaan pehmeitä ja myötäileviä. Tällaisen, pehmeän ja myötäilevän, tulisi olla suhtautumisemme elämää kohtaan yleisemminkin, Helena huomauttaa.  Qigongin ristikkäisliikkeet, eli harjoitukset yhtäaikaisesti kehon sekä oikealla että vasemmalla puolella, kehittävät tasapainoa, koordinaatiokykyä ja kehon hahmottamista. Toistuvien liikkeiden ja oikean hengityksen avulla mieli rauhoittuu. Helena ei usko, että mielen rauhoittamiseksi pitää istua lootusasennossa lattialla. - Lattialla istuminen ja mielen rauhoittaminen meditaation avulla on monille hyvin vaikeaa. Qigongin yksinkertaiset, toistuvat liikkeet helpottavat rauhoittumista ja sulkevat ulkopuoliset ärsykkeet mielen ulkopuolelle, Helena sanoo.

Tie terveyteen löytyy itsestä

Qigongilla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmiseen. Helena uskoo, että se parantaa elämänlaatua ja pidentää erityisesti vanhuusikäisten mahdollisuuksia pärjätä omin avuin elämässä ja arjessa.
- Meissä jokaisessa on parantava voima sisällämme. Qigongin avulla voimme ottaa sen käyttöön ja auttaa itseämme pysymään terveenä ja elämänmyönteisenä. Tie terveyteen löytyy siis itsestämme.
Kuin Helenan sanojen vahvistukseksi Konfutse-instituutin avarien ikkunoiden ulkopuolella luontokin käyttää sisäistä voimaansa: kevät tekee valtavista lumimassoista huolimatta rytinällä tuloaan.
- Hengitys on paljon muutakin kuin itsestään selvä, kaikkien osaama ruumiintoiminto. Hengitys yhdistää meidät ympäröivään luontoon. Me hengitämme luontoa konkreettisesti sisäämme, Helena sanoo.

En ole kuulijoista varmasti ainoa, joka samalla hetkellä kiinnittää huomionsa omaan hengitykseensä. Kohennan automaattisesti ryhtiäni ja päätän pitää parempaa huolta itsestäni. Nyt onkin hyvä vuodenaika aloittaa itsestä huolehtiminen, vaikka qigongin avulla. Pitkän, kylmän talven jälkeen saamme voimia ja energiaa lisääntyvästä valosta. Luonnon herätessä ja sen voimien vahvistuessa oman sisäisen voimankin löytäminen helpottuu. Hengitämmehän heräävää luontoa osaksi sisäistä voimaamme.

Teksti: Leena Heimola
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Konfutse-instituutin projektityöntekijä