Ruoka ja lääkkeet kulkevat kiinalaisessa ajattelussa käsi kädessä. Ravintoterapia on Kiinassa osa perinteistä lääkehoitoa. Länsimaissakin on alettu nähdä ravinnon ja terveyden välinen suhde. Kiinalaisten itsehoitomenetelmien asiantuntija, FT Helena Hallenberg on kirjoittanut kirjan “Apteekki keittiössä – Ruokavalio kiinalaisessa terveydenhoidossa”. Kysyimme häneltä, mihin kirjan ruokajärjestelmä perustuu.

- Hoitava ruokavaliojärjestelmä perustuu kiinalaiseen lääketieteeseen. Tietysti Kiinassa on olemassa ruokakunta- ja koulukuntaeroja. Myös eri vähemmistökansoilla on omia järjestelmiään. Esimerkiksi Kiinan muslimit eivät käytä alkoholiin uutettuja rohtoja, Hallenberg kertoo.

Erilaiset uskonnot ja filosofiat ovat vaikuttaneet kiinalaisten tapaan suhtautua ruokaan. Kongfutselaisuus korosti hygienian tärkeyttä ja taolaisuus jopa julisti hetkeksi viljan kielletyksi ruoka-aineeksi. Länsimainen trendikäs ruoan jaottelu esimerkiksi valkuaisiin tai hiilihydraatteihin ei siis ole mikään uusi keksintö.

- Jo 1000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua tuli esiin käsitepari Ying ja Yang. Silloin ajateltiin, että maa ja vilja edustavat feminiinistä Yingiä ja tulella valmistetut ruoat edustavat taivasta, Yangia. Tästä on peräisin se, että ruoat jaetaan kahteen osaan. Pääruoka koostuu viljasta ja lisäruoka vihanneksista tai lihasta. Jo silloin syntyi ajatus, että viljaa on oltava vähintään yhtä paljon kuin muita ruoka-aineita.

Kuinka tarkkaan ruoka sitten jaotellaan Yingiin ja Yangiin?

- Kyllä se jaottelu ulottuu ihan kaikkeen. Ne jaetaan sen mukaan mitä energiaa ne tuottaa kehossa, Hallenberg tarkentaa.Helena Hallenberg on kiinalaisten itsehoitomenetelmien asiantuntija. (Kuva: Radio86) - Kaikilla ruoka-aineilla on joku energialataus. Kiinalaisessa ajattelussa puhutaan qi-energiasta, elämänenergiasta, jota on kaikessa elävässä. Ääripäissä ovat kuumat ja kylmät energiat. Parasta olisi syödä ruoka-aineita jotka eivät ole ääripäissä ja pitävät tasapainon kehossa. Rohtolääkkeiden annostelussa esimerkiksi kylmän energian tunkeuduttua sairauden muodossa kehoon, lääkkeenä käytetään lämmintä energiaa tuovia yrttejä.

Voiko tasapainoisen ruokavalion luoda itse, ilman lääkärin apua?

- Mikäli on jo sairastunut, kannattaa hakeutua ammattilaisen hoitoon. Kiinalaisen lääketieteen hoidot ovat yksilöstä riippuvaisia. Ennaltaehkäisevästi voi jokainen itse, esim. kirjoittamani hoito-oppaan avulla, pitää itseään kunnossa, eikä odottaa sitä, että joku sairaus puhkeaa. Kiinalaisen lääketieteen perusajatus onkin se, että ihminen pyrkii tekemään lääkärit tarpeettomiksi.Säännölliset elämäntavat, tunteiden osoittaminen, henkinen tasapaino sekä kehitys ovat tärkeitä asioita. Sopeutuminen on myös yksi avainsanoista. Ihmisen tulee sopeutua ikäänsä ja siihen kauteen mitä elää, eikä pyrkiä elämään jotain muuta vaihetta.

Kiinalaisessa keittiössä wokataan paljon. Eikö rasvassa paistaminen ole epäterveellistä?

- Mikään ruoka-aine ei sinällään ole epäterveellinen. Tärkeää on syödä ja valmistaa ruokaa monipuolisesti. Monipuolisuus ja vaihtelu ovat kiinalaisen ruokahoidon ja kulinarisminkin peruspilareita.On myös otettava huomioon, että kylmemmissä osissa Kiinaa paistetaan enemmän, koska tarvitaan Yang energiaa, ja Etelä-Kiinassa puolestaan höyrytetään ruokia enemmän. Sama koskee myös Suomen leveysasteita. Me emme asu trooppisessa maassa, vaan meidän olisi varsinkin talvisin syötävä “lämpimästi”, muistuttaa Helena Hallenberg. Talvisin suomalaisten pitäisi suosia lämmittäviä ruokia kuten juureksia, perunaa, kaalia, papuruokia ja sipulia. Sekasyöjille liha- ja maitotuotteet ovat myös talvella tärkeitä. Raakaravintoa Hallenberg ei talvella suosittele Suomessa ollenkaan.

Kuinka paljon Kiinalaisen läääketieteen vaikutuksia terveyteen on tutkittu?

- Puhemies Mao tuomitsi aluksi perinteisen lääketieteen, mutta totesi pian, että kyse on niin arvokkaasta perinteestä, että se tulisi yhdistää moderniin länsimaiseen läketieteeseen. Silloin ruvettiin tutkimaan nimenomaan akupunktuuria ja yrttilääkintää. Kiinassa julkaistaan nykyisin jatkuvasti tutkimuksia ruoka-aineista ja yrteistä. Lääketieteellinen bisnes on hyvin suuri tulonlähde Kiinassa sekä valtiolle, että yksityisille lääketehtaille. Lääkkeiden hinnat ovatkin nousseet valtavasti, mutta myös tuoteselosteet parantuneet. Ennen lääkepurkissa luki vain mitä energiaa se edusti, mutta nykyisin niistä löytyy tarkka kemiallinen selostuskin. Tutkimustyö jatkuu koko ajan.

Hippokrates totesi aikoinaan “Olkoon ruoka lääkkeesi”. Onko käynyt niin, että olemme länsimaissa kadottaneet perimätiedon ruoan terveysvaikutuksista ja haemme sen uudestaan itämaisessa muodossa? Hallenberg huomauttaa, että kiinalaisessa lääketieteessä on paljon yhtymäkohtia antiikin lääketieteeseen. Antiikissakin korostettiin, että terve sielu terveessä ruumissa, eli ihmisen pitä ottaa vastuu itsestään. Kristinuskon yleistyminen muutti ajattelua.

Joillekin suomalaisille talvi tuntuu turhankin synkältä ja pimeältä. Miten he voisivat välttää suomalaisen kansantaudin, kaamosmasennuksen?

- Kosteutta tuottavia ruokia on vältettävä silloin, kun flunssakausi on pahimmillaan. Kosteutta eli limaa kerääntyy kehoon rasvaisista maitotuotteista, valkaistusta vehnäjauhosta, sokerista, hiivasta, rasvaisesta lihasta ja sitrushedelmistä. Pimeästä huolimatta olisi työpäivän jälkeen jaksettava lähteä ulos liikkumaan. Se on paljon tehokkaampaa kuin rommitotin tai kahvikupillisen ottaminen. Molemmat pahentavat masennuksen oireita. Jos masennus kuitenkin iskee, niin maksan qi-energia voi olla tukossa. Silloin on syötävä makeaa ruokaa. Ei missään nimessä karkkia ja pullaa, vaan luonnollisesti makeaa ruokaa. Esimerkiksi punajuurta, perunaa, porkkanaa, kauraa, parsakaalia ja sipulia, Helena Hallenberg neuvoo.

Lisälukemista:

Helena Hallenberg: Apteekki keittiössä. Ruokavalio kiinalaisessa terveydenhoidossa Elina Hytönen: Lohikäärmeen lääketiede Giovanni Maciocia: The Foundation of Chinese Medicine Helena Hallenberg: Elinvoimaa kiinalaisittain - opas terveyden ylläpitoon Tri Stephen Gascoigne: Kiinalainen tie terveyteen - perinteinen kiinalainen lääketiede, itsehoito-opas Peter Torssell: Kinesisk kostlära