Pia Näsman-Hao vastaa suomi-kiina -opetuksesta Meilahden ala-asteella. (Kuva: Radio86)x
Sinut on valittu osallistumaan Radio86:n käyttäjätutkimukseen. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa vain 2-3 minuuttia. Vastauksesi auttavat meitä parantamaan palvelujamme. Kiitos osallistumisestasi.
EiEn osallistu kyselyyn.
Radio86 kansainvälisesti:
English20.10.2008, 04:30 GMT
Pia Näsman-Hao vastaa suomi-kiina -opetuksesta Meilahden ala-asteella. (Kuva: Radio86)Suomessa voi nyt käydä koulua myös kiinaksi. Meilahden ala-asteella Helsingissä aloitettiin tänä syksynä kaksikielinen suomi-kiina-opetus, joka on ensimmäinen laatuaan maassamme. Kaksikielisessä opetuksessa opiskellaan sekä suomea että mandariinikiinaa, ja lisäksi eri oppiaineissa opetus tapahtuu kiinaksi. Meilahden ala-asteella opettajana toimiva Pia Näsman-Hao kertoo, että moni oppilas on valinnut kiinan myös vieraaksi kieleksi.
- Meillä on Meilahden ala- ja yläasteen kouluilla kaiken kaikkiaan 70 oppilasta, jotka lukevat kiinaa. Joukossa on mukana kiinaa opiskelevia suomalaisia oppilaita. Kaksikielisessä opetuksessa tästä määrästä on 20 oppilasta.
Kaksikielinen suomi-kiina-opetus on tarkoitettu lapsille, jotka puhuvat kiinaa äidinkielenään tai osaavat sitä muuten riittävän hyvin. Meilahden ala-asteella voi myös opiskella kiinaa ensimmäisenä vieraana kielenä jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Yläasteen puolella kiinan opiskelun voi aloittaa valinnaisena kielenä kahdeksannella luokalla.
Varsinkin kaksikieliselle suomi-kiina -opetukselle on ollut kysyntää. Pari vuotta sitten tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että kansainvälisten perheiden parissa toivottiin pääkaupunkiseudulle opetusta myös kiinaksi.
- Kaksikielisessä opetuksessa olevat oppilaat tulevat pääkaupunkiseudulta. Suurin osa on helsinkiläisiä, ja myös Vantaalta ja Espoosta on muutamia oppilaita. Valtaosa oppilaista tulee kiinalaisista perheistä. Jonkin verran oppilaita on myös kaksikielisistä perheistä, joissa toinen vanhemmista on suomalainen tai jonkun muun maalainen. Sitten meillä on myös joukossa adoptiolapsia.
Kaksikielisessä opetuksessa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa, joka on Meilahdessa käännetty myös kiinaksi. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaat oppisivat käyttämään sujuvasti niin suomea kuin kiinaa. Monet Suomessa asuvien kiinalaisten perheiden vanhemmat toivovat, että jälkikasvu oppisi myös Kiinan kielen kunnolla. Lapsen opettaminen lukemaan ja kirjoittamaan kiinaa ei välttämättä kotona onnistu kovin helposti.
- Yksi tärkeä syy kaksikielisen opetuksen valinnalle on, että lapsi oppii kiinaa myös kirjoittamaan ja lukemaan riittävän hyvin. Jonkin verran vanhemmilla on sellaisia toiveita ja huolia, että oppivatko lapset niin hyvin, että pystyisivät sitten kiinalaisissa kouluissa selviytymään. Me joudumme tietysti siihen sanomaan, että emme voi ihan sille tasolle yltää, koska meillä on kuitenkin kiinankielen opetusta kolme tuntia viikossa.
Näsman-Hao sanoo, että koska myös eri oppiaineita opetetaan kiinaksi, kehittyy oppilaiden kielitaito paremmin kuin pelkästään kielenopetustuntien perusteella. Kyse on kuitenkin Suomessa tapahtuvasta Kiinan kielen ja kiinankielisestä opetuksesta. Kielenopetuksessa on pohjana A1-kielen opetussuunnitelma, mutta Näsman-Hao uskoo oppilaiden ylittävän sen kirkkaasti.
Näsman-Hao tutustui opetusta suunnitellessaan Kanadassa jo 25 vuotta tarjottuun englanti-kiina-opetukseen, ja siitä saatuihin kokemuksiin. Meilahdessa kaksikielinen opetus on toteutettu niin, että oppilaat on haluttu pitää yhdessä muiden kanssa.
- Kaksikieliset oppilaat on integroitu eli heidät on sijoitettu ihan tavallisiin suomalaisiin luokkiin. Kaksikielisessä opetuksessa on ekaluokkaisia neljä, tokaluokkalaisia kaksi ja kolmasluokkalaisia kaksi ja niin edespäin, yhteensä siis 20 kaksikielistä oppilasta. He seuraavat ihan tavallisen suomalaisen luokan opetusta suurimman osan päivistään. Mutta sitten he tulevat kiinan kielen tunneille kolmeksi tunniksi viikossa, ja lisäksi he kaikki tulevat vielä matematiikan kiinankieliseen opetukseen. Lisäksi myös elämänkatsomustietoa opetetaan kiinaksi.
Kiinan opiskelun voi Meilahden ala-asteella aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta. (Kuva: Radio86)Kaksikielisen opetuksen aloittaminen oli haastava tehtävä, sillä oppilaaksi otettiin kaiken ikäisiä koululaisia. Keväällä järjestelyillä soveltuvuuskokeillla varmistettiin, että oppilaat ymmärtävät ja osaavat puhua kiinaa jo ennestään. Heidän taustansa vaihtelevat kuitenkin siinä määrin, että jokaiselle asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet. Joiltakin oppilailta saattaa uupua kirjoitustaito kiinaksi, kun samaan aikaan toiset ovat ehtineet käydä koulua jo Kiinassa. Joukossa on myös hiljattain maahan muuttaneita lapsia, joiden suomenkielen taito on alkutekijöissä. Tämä ei ole haitannut yhteishengen kehittymistä.
- Se, mitä vanhemmilta on kuultu, ja mitä olemme itse katsoneet oppilaiden viihtyvän, niin kyllä he ovat tykänneet olla täällä. Heillä on tavallaan sellainen oma porukkansa, ja sellainen yhteishenki näiden kaksikielisten oppilaiden välillä. Siellä on joitakin sellaisia oppilaita joukossa, joiden suomenkieli on heikkoa, ja joitakin sellaisia, joiden kiinankieli on heikompi. On kiva katsoa sitäkin puolta, että he opettavat toisiaan hyvin.
Kaksikielisessä opetuksessa on tavallista, että eri oppiaineiden opetuskieltä vaihdellaan eri vuosina. Näin oppilaat oppivat käsitteitä molemmilla kielillä.
- Elämänkatsomustietoa opetetaan kiinaksi luokilla 1, 2 ja 3. Näin tulee olemaan jatkossakin, ja neljänneltä luokalta eteenpäin elämänkatsomustieto on sitten suomeksi. Vielä ei ole päätetty, mitä aineita ensi vuonna opetetaan kiinaksi. Matematiikka voi olla tämän vuoden juttu, sillä emme ole vielä päättäneet, otetaanko vielä toinen vuosi matematiikkaa kiinaksi.
- Meidän kiinalaiset opettajat Chen Mei ja Shang Yangyang ovat tehneet matematiikassa todella ison työn. He ovat tehneet paljon sanallisia tehtäviä kiinaksi meidän suomenkielisten kirjojen pohjalta. Ja mäkin olen heidän kanssaan tehnyt yhteistyötä siinä, että ollaan käännetty tehtäviä oppilaiden käyttöön. Oppilailla on suomenkielinen kirja ja sanalliset tehtävät kiinaksi.
Elämänkatsomustiedossa ei ole kirjoja ollenkaan, joten opettaja voi suhteellisen vapaasti valmistella kiinankielisen opetukseni. Näsman-Haon mukaan erityisesti luonnontieteiden ja historian opetukseen on vaikea löytää suoraan käytettävissä olevaa kiinankielistä materiaalia. Sitä on jo ryhdytty kokoamaan eri lähteistä, sillä jossain vaiheessa myös luonnontieteitä ja historiaa voidaan Meilahdessa opettaa kiinaksi.
Suomi-kiina-opetuksessa tähdätään siihen, että oppilaat oppivat kirjoittamaan kiinaa kirjoitusmerkeillä.
- Kaksikielisessä opetuksessa olevat aloittavat ihan heti ensimmäiseltä luokalta kirjoitusmerkkien opettelun. Toiselta luokalta lähtien siihen rinnalle tulee pinyin-järjestelmän opettelu, ja se tulee olemaan tärkeää, että oppilaat oppivat myös sen hyvin. Mutta heidän on tarkoitus oppia kirjoittamaan kiinaa ihan kirjoitusmerkeillä.
Näsman-Hao korostaa, että kaksikielisessä opetuksessa ei ole asetettu tavoitteita sen suhteen, kuinka paljon tai mitä kirjoitusmerkkejä lasten tulisi oppi. Jos oppilaat käyvät koko peruskoulun yhdeksän vuotta suomi-kiina-opetuksessa, kiinalaisten kirjoitusmerkkien lukeminen varmasti sujuu.
Kielen lisäksi Meilahden ala-asteella käsitellään kiinalaista kulttuuria laajemminkin.
- Joo, kiinalaista kulttuuria toki otetaan esille, ja opetuksessa käydään läpi näitä kiinalaisia juhlia. Kiinalainen uusivuosi huomioidaan varmasti koko koulussa niin, että se näkyy jollakin tavalla. Elämänkatsomustiedossa yhtenä tärkeänä osana on kulttuuri-identiteetti ja tällaiset asiat, joten siellä käydään paljon kiinalaista kulttuuria läpi. Ja tietysti myös kielenopetustunneilla kulttuuri on tosi tärkeä juttu.
Meilahden suomi-kiina-opetuksella on elinkeinoelämän tuki takanaan, sillä sujuvasti kiinaa osaaville henkilöille on kysyntää työelämässä. Näsman-Hao on tyytyväinen, että kaksikielinen opetus koetaan tärkeäksi. Yksittäisille lapsille opetus tarjoaa eväitä kulttuuritaustan ymmärtämiseen ja identiteetin rakentamiseen.
Näsman-Hao uskoo, että kiinan kielen opetus tulee Meilahdessa kasvamaan.
- Mielenkiinnolla odotan seuraavaa pääsykoetta, joka on helmikuussa. Musta tuntuu, että viime keväänä kaikki ei oikein uskonut, että tämä on totta. Kaikki eivät sen takia vielä uskaltaneet tehdä päätöksiä vaihtaakseen koulua tai laittaakseen lapsensa johonkin muuhun kuin lähikouluun. Odotan, että meille tulee paljon enemmän hakijoita, ja myös lisää suomalaisia lapsia, jotka haluavat lukea kiinaa.
Teksti: Janne Suokas
Haastattelija: Janne Suokas